Tuominen Hanna
212

Ehdokas somessa

Tuominen Hanna

Kauppatieteen maisteri, johtajuusvalmentaja

Eurajoki

Olen ekonomi ja yrittäjä, johtajuusvalmentaja LMI Finlandin verkostossa. Autan työkseni johtajia ja organisaatioita kehittymään täyteen potentiaaliinsa. Tavoitteena on hyvä johtaminen, tehokas organisaatio ja motivoituneet työntekijät. Näitä asioita haluaisin edistää myös tulevalla hyvinvointialueellamme.

Tällä hetkellä olen Eurajoen kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, maakuntahallituksen varajäsen ja Kessoten tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Viime kaudella olin valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen.

Aikaisempaa kokemusta minulla on kuntaorganisaatiosta myös viranhaltijana. Olin elinkeinoasiamies 2002-2003 ja sen jälkeen yrityskehittäjänä 2004-2008 ja 2009-2010 toimitusjohtajana Rauman Seudun Kehitys Oy:ssä. Osan työajastani tein Vuojokisäätiön toiminnanjohtajan töitä. Elinkeinopolitiikka on siis lähellä sydäntäni ja siksi pidän tärkeänä myös tämän hyvinvointialueuudistuksen toteutuksessa yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden toimintaedellytysten varmistamista ja hyvää yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. On tärkeää saada aikaan hyvin toimiva ja oikein hinnoiteltu palvelusetelijärjestelmä, jolla palvelua saa myös yksityisiltä yrityksiltä.

Omakohtaiset kokemuksenikin ovat todistaneet, että vaikeudet voivat yllättää kenet tahansa. On tärkeää, että maakunnassamme on hyvin järjestetyt ja toimivat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut, jotta apua saa silloin, kun sitä tarvitsee. Usein nopean avun ansiosta vältytään suuremmilta ongelmilta ja raskailta ja kalliilta hoidoilta tai sosiaalipalveluilta.

Peruspalvelujen verkoston on hyvä olla kattava, jotta apu on helposti saatavilla. Tärkeintä eivät kuitenkaan ole rakennukset, vaan on etsittävä uusia, joustavia tapoja palvelujen tuottamiseen. Digitaalisten työkalujen ja vaikka tekoälyn mahdollisuuksia tulee hyödyntää ja mahdollistaa nopeat yhteydenotot etäyhteyksin. Myös vanhusten palveluissa ja sosiaalipalveluissa voidaan vähitellen lisätä digitaalisia ratkaisuja. Lisää tehokkuutta saadaan myös töiden hyvällä organisoinnilla, jossa mm. lääkärit ja hoitajat keskittyvät omiin töihinsä ja toimistotöitä hoitavat eri ihmiset.

Byrokratiaa pitää aktiivisesti purkaa ja kehittää järjestelmää toimivammaksi. Tällä hetkellä avun saaminen vaatii aivan liikaa ponnistelua, sinnikästä vaatimista ja hankalien hakemusten täyttämistä. Myös julkisen sektorin tulee omaksua asiakaskeskeinen ja palveluhenkinen ajattelu- ja toimintatapa, jolloin asiakkaan tarpeeseen vastataan heti, asiakkaan tarvetta kunnioittaen, ilman raskasta, byrokraattista ja avun saantia hidastavaa tarvekartoitusprosessia.

Tärkeää on myös, että uusi hallintotaso ja toimintatapa luodaan taloudellisesti kestävälle pohjalle ilman maakuntaveroa. Talousosaamiselle on toivottavasti kysyntää aluevaltuustossa.